7. Oma jaksaminen ja sosiaaliset verkostot

Huolehtiessaan huumeita käyttävästä nuoresta läheiset unohtavat usein oman hyvinvointinsa. Päihteiden käytöllä on aina vaikutuksia myös läheisiin. Itsestä huolehtimiseen on tärkeää kiinnittää kriisin keskellä huomiota, koska masennuksen kehä lähtee yleisimmin liikkeelle voimakkaasta vastoinkäymisestä tai menetyksen uhasta (Pietikäinen 2017 [Strosahl ym. 2017]).


Tässä luvussa on tarkoitus:

  • kiinnittää huomiota omaan jaksamiseen ja hyvinvointiin
  • antaa tietoa, miten tilanne voi vaikuttaa läheisen terveyteen ja hyvinvointiin
  • pohtia, mitkä asiat tukevat parhaiten omaa hyvinvointiasi vaikeassa elämäntilanteessa
  • miettiä sosiaalisten verkostojen tarjoamaa tukea. Mitkä verkostot auttavat sinua jaksamaan ja tuovat sinulle voimavaroja?

Tehtävä

 

Mieti, miten kuormittava elämäntilanne vaikuttaa jaksamiseesi ja terveyteesi  sekä läheisiisi. Entä toimitko tilanteissa aina samalla tavalla vai vaihteleeko toimintatapasi eri tilanteissa? Alla oleva taulukko auttaa sinua pohtimisessa.

Jaksamisen haasteita, joita on itsellä tai muilla läheisillä
En saa unta.
Miltä se minusta tuntuu
Väsyneeltä, ja menetän malttini silloin helpommin.
Mitä luulen, että muu perhe / läheiset ajattelevat tästä
Muut lapset eivät ymmärrä, miksi suutun niin helposti.
Jaksamisen haasteita, joita on itsellä tai muilla läheisillä
Minulla on paljon kipuja ja särkyjä, enkä tiedä mistä ne johtuvat.
Miltä se minusta tuntuu
Tunnen oloni hämmentyneeksi ja surkeaksi ja on hankala tehdä jokapäiväisiä asioita.
Mitä luulen, että muu perhe / läheiset ajattelevat tästä
En pysty tekemään niin paljon asioita lastenlasteni kanssa kuin haluaisin.

(The Addiction and the Family International Network (AFINet) 2017a.

Omasta jaksamisesta huolehtiminen    

Mitä on itsestä huolehtiminen? Se on sitä, kun teet asioita, jotka ovat sinusta hauskoja, rentoja, kiinnostavia. Voi olla, että huolehdit itsestäsi säännöllisesti tai et ehkä salli itsellesi aikaa ladata akkujasi. Kummin tahansa, voit vahvistaa itsestäsi huolehtimista. (Klatte & Thompson 2010.) 

Muutokset voivat tulla mahdolliseksi, kun opit kiinnittämään enemmän huomiota omiin tarpeisiisi ja toiveisiisi. (Klatte & Thompson 2010.)

Itsestä huolehtimisessa on tärkeää tunnistaa, mitkä teot tukevat hyvinvointiasi. Kriisin aikana on tärkeä muistaa huolehtia omista perustarpeista. Esimerkiksi perusarkirutiinien, säännöllisen elämänrytmin ja liikunnan tiedetään auttavan kriisin aikana. (Pietikäinen 2017.)

Kriisin alkuvaiheessa itsemyötätuntoisten tekojen tekeminen ei ole helppoa. Kun ihminen on hädissään, ahdistunut ja peloissaan, on vaikea saada yhteys merkityksellisiin asioihin muilla elämänalueilla. Myötätuntoisten tekojen avulla voi suunnata katseen sihen, mitä muuta on olemassa kriisin ulkopuolella, vaikka tunteet eivät katoaisikaan. Ne auttavat pitämään yhteyttä tavalliseen elämään ja olemaan läsnä nykyhetkessä. Usein hyvinvointia tukee jo se, jos lakkaa vaatimasta itseltään, että pitää olla jatkuvasti vahva ja tehokas. (Pietikäinen 2017.)

 

“Pidä huolta itsestäsi ensin, tyhjässä korissa ei ole mitään annettavaa.” 

– Huumeita käyttävän nuoren sisar

7.1 Tekoja, joilla voit huolehtia itsestä

 

  • Ylläpidä säännöllistä päivärytmiä.
  • Käy kävelyllä mielimaisemassa. Kokkaa hyvää ruokaa.
  • Käy hierojalla.
  • Kuuntele mielimusiikkia.
  • Mene kävelylle, vaikket jaksaisi.
  • Tapaa ystävää, vaikka haluaisit eristäytyä.
  • Hidasta tietoisesti hoivaamalla ja rauhoittamalla kehon reaktioita (esim. saunomalla, urheilemalla).
  • Ankkuroi ajatukset miellyttävään muistoon.

Voit varata tietoisesti mielikuviisi todellisuudessa eletyn hyvän hetken, joka on helppo palauttaa mieleen tarvittaessa ja ajatella tätä keskittyneesti. (Pietikäinen 2017, Palosaari 2008.)

Kokeile tunnistaa tekoja, jotka palvelevat arvojasi ja tuovat mielekkyyttä juuri sinulle. Voit miettiä  

  • mitkä asiat sinä koet palkitseviksi ja arvojesi mukaisiksi 
  • mikä on ystävällisin teko itseäsi kohtaan juuri nyt 
  • mitä hyvinvointia lisäävää käyttäytymistä voisit toteuttaa tänään.

(Pietikäinen 2017.)

Tietoisuustaidot  

Läsnäolo ja tietoinen keskittyminen lisäävät tekemisen palkitsevuutta. Tietoisuustaidoilla tarkoitetaan kykyä huomata, mitä mielessä tapahtuu tietyllä hetkellä ilman, että mieli vie pois tästä hetkestä tai että ryhdyt välttelemään tai pakenemaan näitä kokemuksia. Mikä tahansa nykyhetkessä oleminen voi olla näiden taitojen harjoittamista, kun sen tekee tietoisesti. (Pietikäinen 2017).

Tietoisuustaitoharjoituksia Mielenterveystalon nettisivuilla >>

7.2 Sosiaalinen tuki ja verkostot

 

Myötätuntoista käyttäytymistä itseä kohtaan edustaa toisten apuun turvautuminen: kaikesta ei tarvitse selvitä yksin. Joskus myötätuntoisin teko itseä kohtaan voi olla avun pyytäminen muilta sekä ihmissuhteiden vaaliminen, vaikka olisikin houkuttelevaa eristäytyä. (Pietikäinen 2017.)

Usein päihteiden käyttäjien läheiset tuntevat olonsa yksinäisiksi ja eristyneiksi. Heistä voi tuntua, että heidän tulisi selvitä yksin tilanteessa. Sosiaalinen tuki voi helpottaa stressiä ja se voi ehkäistä esimerkiksi sairastumista tai masentumista.

Usein läheiset kertovat, että toisten kanssa keskustelu ja jakaminen on auttanut ja pienentänyt heidän taakkaansa, vaikka he eivät olisi aluksi halunneet keskustella muiden kanssa. Muiden kanssa jakaminen antaa perspektiiviä asioihin ja auttaa tekemään parempia valintoja oman ja muiden perheenjäsenten/läheisten jaksamisen suhteen. (The Addiction and the Family International Network (AFINet) 2017a)

Läheiset voivat saada tukea tilanteeseen eri tavoin sosiaaliselta verkostoltaan. On olemassa erilaisia sosiaalisen tuen muotoja, jotka voivat auttaa kuormittavassa elämäntilanteessa. Tässä joitakin esimerkkejä:

  • Emotionaalista tukea tarjoaa henkilö, joka kuuntelee kokemaasi, huolehtii, välittää ja tukee sinua. Hän voi myös auttaa pohtimaan, millaisia erilaisia vaihtoehtoja tilanteessa voi olla. Hän hyväksyy tilanteen sellaisena kuin se on.
  • Käytännöllistä tukea tarjoaa henkilö, joka auttaa löytämään tietoa aiheesta, palveluista ja erilaisista avunsaantimahdollisuuksista. Joku voi puolestaan auttaa tarjoamalla yösijan kriisitilanteen kärjistyessä tai hoitamalla lapsia. (The Addiction and the Family International Network (AFINet) 2017a.)

Olet varmasti saanut sekä hyviä että huonoja kokemuksia liittyen sosiaaliseen tukeen. Kaikki läheiset eivät pysty tukemaan tämänkaltaisessa tilanteessa ja se voi johtua monista syistä. Jotkut eivät ymmärrä ongelmaa ja miten se vaikuttaa koko perheeseen. He voivat olla vihaisia siitä, miten läheisesi kohtelee sinua ja ajattelevat tukevansa sinua pitäessään puoltasi. He eivät itsekään ymmärrä toimivansa siten, ettei se tue sinua. (The Addiction and the Family International Network (AFINet) 2017a).

On siis olemassa hyödyllisiä ja hyödyttömiä sosiaalisen tuen muotoja.

Henkilö, joka tarjoaa tukea: 

  • pystyy kuuntelemaan ja ymmärtämään
  • on saatavilla tarvittaessa
  • ei tuomitse ja on hyväksyvä
  • ei valitse puolia
  • tietää milloin antaa neuvoja
  • tarjoaa käytännöllistä tukea
  • tarjoaa tukea siihen, miten sinä ja läheisesi saisitte apua
  • tietää jotain aiheesta
  • on aidosti läsnä.

 Henkilö, joka ei tarjoa tukea:

  • ei ole tietoinen tilanteesta
  • tuomitsee tilanteen tai sinun käytöksesi
  • syyttelee päihteidenkäyttäjää
  • hänellä on tiukkoja/ankaria mielipiteitä päihteiden käytöstä
  • antaa hyödyttömiä neuvoja
  • ei tue päihteettömyyteen
  • ei ole aidosti läsnä.

(The Addiction and the Family International Network (AFINet) 2017a.)

Sinun olisi tärkeä oivaltaa, millainen tuki auttaa sinua parhaiten ja miettiä, ketkä ovat sellaisia henkilöitä, jotka pystyvät tätä tarjoamaan sinulle. Tämä ei aina ole  helppoa. (The Addiction and the Family International Network (AFINet) 2017a.) Kannattaa etsiytyä sellaisen ihmisen luo, jolla on voimavaroja auttaa sinua, ja tarvittaessa kääntyä ammattilaisen puoleen. (Pietikäinen 2017.)

Tehtävä

 

Voit tuntea itsesi alakuloiseksi ja hämmentyneeksi. Siitä huolimatta läheltäsi saattaa löytyä henkilöitä, keiden puoleen kääntyä.

Kenestä on tällä hetkellä tukea minulle?

Mikä heidän toiminnassaan tällä hetkellä auttaa minua?

Mitä voisin tehdä, että saisin lisätukea tältä henkilöltä?  

Kenestä ei tällä hetkellä ole tukea minulle?

Mikä heidän toiminnassaan on sellaista, mikä ei auta minua?

Onko jotain, mitä voisin tehdä, että tämä muuttuisi? 

Keneltä muulta voisin tarvita apua tällä hetkellä?

Mitä aion tehdä, että saisin tällaista tukea heiltä? Anna esimerkkejä. 

Tarvitsenko lisää positiivista tukea?

Mistä voisin löytää ihmisiä, jotka voisivat auttaa minua? 

(The Addiction and the Family International Network (AFINet) 2017a.)

Luvun 9 linkeistä löydät ammattitahoja, joihin voit halutessasi ottaa yhteyttä.

7.3 Vertaistuki ja sen merkitys

 

Vertaistukiryhmien on todettu olevan hyvä tukimuoto monenlaisissa haastavissa elämätilanteissa ja kriiseissä. Vertaisuuden perusajatuksena on, että jokainen on tilanteensa, kokemuksensa ja tunteidensa asiantuntija. Omaa kokemusta tilanteesta ei voi kyseenalaistaa. Vertaistuella on todettu olevan merkityksellinen vaikutus toipumiselle ja elämäntilanteen ymmärtämiselle. Samankaltaisten kokemusten jakaminen, toistensa tukeminen, kannustaminen ja motivoiminen ovat vertaistuen kantavia voimia. (Kivinen, Hägglund, Söderholm & Kujala 2012.)

Vertaistukiryhmien tavoite on, että ryhmän jäsenet tulevat kuulluiksi, ymmärretyiksi ja hyväksytyiksi turvallisessa ympäristössä. Ryhmäläisillä on mahdollisuus hyödyntää samassa elämäntilanteessa olevien ihmisten kokemuksia ja tietoa sekä peilata omaa elämäntilannetta. (Leskinen ym. 2003.)

 

“Haluan sanoa läheiselle, joka kärsii, että kannattaa hakea ja ottaa apua vastaan vaikka tuntuisi ettei jaksa.

Itse olin pitkään sitä mieltä, että en mene mihinkään keskustelemaan, koska sitten puhutaan vaan huumeiden käyttäjästä ja se lisää tuskaa. Tapaamisissa saa kuitenkin voimia itsensä kunnossa pitämiseen, mikä vaikuttaa useaan läheiseen. Eikä keskustelut olleet pelkästään huumeiden käyttäjästä, vaan hyvin monista asioista. Ne auttoivat hahmottamaan omia tapoja käsitellä ongelmaa ja surua.”

-Äiti

 

Vertaisryhmätoiminnan hyviä vaikutuksia:

1. Toivon viriäminen
Muutos on minullekin mahdollinen. Minun kannattaa vielä yrittää.

2. Tilanteen normalisoiminen
Me-henki, en ole yksin, vastaavassa tilanteessa on muitakin.

3. Jakaminen
Kerron oman tarinani, kuulen muiden  tarinoita ja opin niistä.

4. Malli- ja selviytymistarinat
Muutosstrategiat: omat selviytymiskeinot vahvistuvat.

5. Tuki, rohkaisu
Tulen hyväksytyksi omana itsenäni.

6. Tietojen ja kokemusten jäsentyminen
Otan etäisyyttä omaan tilanteeseen ja suhteutan sitä muiden esimerkkien kautta. 

7. Tunteiden ilmaisu
Käyn tunteeni läpi osana muutosprosessia (luopuminen, syyllisyys, ahdistus ja viha). 

(Kivinen, Hägglund, Söderholm & Kujala 2012 [Turku 2007])

 

“Sai puhua asioista oikeilla nimillä, ei tarvinnut peitellä omaa tilannetta. Vertaisryhmästä paljon tukea.” 

– Palasista eteenpäin työskentelyyn osallistunut

 

Päihteidenkäyttäjien läheisten on mahdollista saada tukea vertaistukiryhmistä. Luvun 9 linkeistä löydät erilaisten vertaisryhmien yhteystietoja.