3.päihdesairaus, huumeet ja riippuvuudet

Tässä luvussa on tarkoitus:

  • Tarjota asianmukaista tietoa liittyen huumeisiin ja niiden käyttöön.
  • Kertoa riippuvuudesta ja sen synnystä.
  • Lisätä ymmärrystä päihdesairaudesta sairautena.

Sinun on tärkeää muistaa:

  • Erilaista tietoa on saatavissa valtava määrä. Tähän oppaaseen on koottu joitakin tärkeimpiä seikkoja.
  • Erityisesti nuoren huumekokeilun ja -käytön alkuvaiheessa läheisillä ei ole tarpeeksi tietoa päihdesairaudesta, huumeista ja niiden vaikutuksista tai riippuvuudesta. Tiedon tarve ei katoa, vaikka päihteidenkäyttö jatkuisi pidempään. 
3.1 Tietoa huumeiden käytön yleisyydestä 

Huumeiden kokeilu koskettaa yhä useampia perheitä ja läheisiä.  Huumeiden kokeilu ja käyttö ovat yleistyneet Suomessa 1990-luvulta lähtien erityisesti 25–34-vuotiailla nuorilla aikuisilla. Yhä useammalla suomalaisella on omakohtaista kokemusta huumeista. Kannabis on yleisimmin kokeiltu ja käytetty huume, ja noin joka neljäs suomalainen on kokeillut kannabista joskus elämänsä aikana. (Karjalainen, Hakkarainen & Salasuo 2019.)

Uusimman kouluterveyskyselyn mukaan huumeiden hankkimista omalta paikkakunnalta pitää helppona noin 48 prosenttia 8.–9.-luokkalaisista, 57 prosenttia lukiolaisista ja noin 62 prosenttia ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevista (THL 2019).

Poliisin, etsivän nuorisotyön ja koulujen lisääntyvä huolipuhe kertovat siitä, että huumeiden käyttö on yhä yleisempää ja koskee entistä nuorempia.

3.3 Nuoren huumeiden käytön riskitekijöitä

Tätä lukiessa on hyvä tiedostaa, että kysymys on riskitekijöistä, jotka voivat olla käytön taustalla. Kysymys ei ole suorista syy-seuraussuhteista, emme voi paikallistaa tiettyä syytä siihen, miksi nuori on kokeillut tai alkanut käyttää huumeita.

Useat tekijät ympäristö-, perhe- ja yksilötasolla voivat lisätä riskiä nuoren huumeiden käytölle. Ympäristötekijöillä erityisesti kaveripiirillä lienee suurin merkitys huumeiden kokeilemiseen tai käytön aloittamiseen. Biologiset ominaisuudet vaikuttavat erityisesti siihen, eteneekö säännöllistyvä huumeiden käyttö riippuvuustasoiseksi ja kuinka vaikeaa huumeiden käytön lopettaminen on.

Ympäristötekijät

Kaveripiiri 
Kaverisuhteita voidaan pitää merkityksellisimpänä ympäristötekijänä, joka vaikuttaa siihen tuleeko nuori kokeilleeksi huumeita vai ei. Nuorten päihteiden käyttö on sosiaalista ja huumeiden käyttäminen yksin on erittäin harvinaista. Usein huumeita saadaan ystävien ja tuttavien välityksellä. Kaveripiirin huumemyönteiset asenteet ja sääntöjä rikkova käyttäytyminen voivat lisätä huumekokeiluiden todennäköisyyttä.

Saatavuus ja hinta 
Huumeiden helppo saatavuus ja alhainen hinta voivat edistää nuoren huumeiden käyttöä. Yhtä käyttökertaa varten tarvittava annos kannabista voi tulla halvemmaksi kuin humalaan johtavan alkoholiannoksen hankkiminen.

Huumemyönteinen ilmapiiri 
Yhteiskunnassa vallitsevalla huumemyönteisellä ilmapiirillä voi myös olla vaikutusta nuorten huumeiden käyttöön.

Perhetekijät

Vanhemmuuden ja perheenjäsenten välisten suhteiden merkitys 
Vahva vanhemmuus, lasten ja vanhempien läheiset suhteet ja toimiva keskusteluyhteys perheenjäsenten välillä toimivat suojaavina tekijöinä. Valvonnan puute ja epäjohdonmukainen rajojen asettaminen voivat myötävaikuttaa huumekokeiluihin. Perheen sisäiset vuorovaikutusongelmat voivat myös vaikuttaa nuoren päihteiden käyttöön.

Vanhempien päihteidenkäyttö ja -asenteet Vanhempien päihteiden käytön ja asenteiden ohella myös vanhempien sisarusten päihdekäyttö ja asenteet voivat vaikuttaa nuorempien sisarusten päihteiden käyttöön. Huumeiden käyttöä ei kuitenkaan esiinny vain perheissä, joissa on päihteiden käyttöä ja muita haasteita, vaan esimerkiksi kannabiksen käyttöä esiintyy nuorilla sosioekonomiseen taustaan katsomatta.

Yksilötekijät

Käytöshäiriöt ja muut psykiatriset häiriöt 
Käytöshäiriöön liittyvät impulssikontrollin haasteet ja muut itsehallinnan vaikeudet kuten aggressiivisuus ovat yksi merkittävin yksilötason riskitekijä. Myös muut psykiatriset häiriöt voivat vaikuttaa nuoruusiän huumeiden käyttöön.

Temperamenttityypit
Nuoren temperamenttiin tai persoonalliseen identiteettiin kuuluvat ominaisuudet voivat toimia riskitekijöinä, esimerkiksi kokemushakuisen temperamenttityypin on havaittu lisäävän riskiä huumeiden käytölle.

Perimä Huumeriippuvuuden kehittyminen on sidoksissa perimään. Nuorella, jolla on päihderiippuvuudelle altistavia perintötekijöitä, päihteidenkäyttö etenee todennäköisimmin ja nopeammin riippuvuudeksi verrattuna nuoreen, jolla näitä altistavia tekijöitä ei ole.

(Niemelä 2018.)

3.4 Huumausaineiden käytön jaottelu

Kokeilukäyttäjällä huumausaineiden käyttömäärä jää alle kymmeneen kertaan. Hän hakee kokeilustaan tyydytystä kokeilunhaluunsa ja uteliaisuuteensa sekä hetkellistä mielihyvää ja irtautumista arjesta.

Satunnaiskäyttäjällä on menossa huumausaineen kanssa ns. ”kuherruskuukausi”. Hän on rakastunut aineeseen, mutta uskoo voivansa lopettaa milloin vaan. Käyttö on tapa- ja tilannekäyttöä ja kohdistuu vapaa-aikaan.

Ongelmakäyttäjä on jo menettänyt kontrollin huumausaineiden käyttöönsä. Huumausaineiden käytöstä on tullut pakkomielle, ja käyttöä jatketaan sen ilmeisistä haitoista huolimatta. Fyysiset, psyykkiset, taloudelliset ja sosiaaliset haitat ovat jo selvästi näkyvissä. Viimeistään tässä vaiheessa kulissit yleensä romahtavat. Tällöin voidaan puhua myös riippuvuudesta. (Mielenterveystalo 2019.)

3.5 Päihteiden ongelmakäyttö

Päihteidenkäytöllä tarkoitetaan alkoholin ja muiden keskushermostoon vaikuttavien aineiden, kuten huumausaineiden ja ilman lääkärin ohjetta käytettyjen rauhoittavien lääkkeiden väärinkäyttöä.

Päihteiden ongelmakäyttö voi olla tapa yrittää selviytyä muista elämän ongelma-alueista tai mielenterveysongelmista tai se voi esiintyä itsenäisenä riippuvuusongelmana.

Päihteiden ongelmakäyttö aiheuttaa usein mieliala- ja ahdistusoireita. Lisäksi se tuo herkästi ongelmia sosiaaliseen elämään ja heikentää työ- ja toimintakykyä. Pitkäaikainen päihteiden ongelmakäyttö lisää myös vaaraa sairastua vakavaan ruumiilliseen sairauteen, kuten hermorappeumaan, haimatulehdukseen, erilaisiin syöpiin ja tartuntatauteihin. (Mielenterveystalo 2019.)

3.7 Mielenterveys ja päihteet

Päihteiden käyttö ja mielenterveyden pulmat kulkevat usein käsi kädessä. Niemelän (2018) mukaan mitä aikaisemmin nuori aloittaa päihteiden käytön ja mitä runsaampaa se on, sitä todennäköisimmin nuori oireilee myös psyykkisesti ja kärsii samanaikaisesta mielenterveyden häiriöstä.

Jopa 60–80 % päihdehäiriöisistä nuorista kärsii samanaikaisesta psyykkisestä häiriöstä. Vaikuttaa siltä, että huumeiden käyttöhäiriön yhteydessä esiintyy enemmän psykiatrisia ongelmia kuin alkoholin käyttöhäiriön yhteydessä. Yleisimpiä näistä ovat käytös- ja uhmakkuushäiriöt, masennus- ja ahdistuneisuushäiriöt sekä tarkkaavaisuuden ja aktiivisuuden häiriö (ADHD).

Nuorten Mielenterveystalon sivuilta löytyy luotettavaa tietoa nuoruusiän tyypillisimmistä mielenterveyden häiriöistä ja ongelmista, niiden tunnistamisesta, hoidosta sekä sopiviin palveluihin ohjautumisesta >>

Mieli ry:n Nuoren mielen ensiapu sivustolta löytyy tietoa lasten ja nuorten mielenterveydestä >> 

3.8 Päihdehoito

Retkahdukset ja aaltoliike sairauden kulussa kuuluvat tyypillisesti päihdesairauden hoitoon. Useat hoitoyritykset ja retkahdukset ovat läheisille raskaita, kun toiveet raitistumisesta romahtavat. Päihderiippuvuudelle on tyypillistä se, että päihdesairas toistuvasti lupaa lähipiirilleen lähteä hoitoon. 

Toivon ja realismin, lupausten ja pettymysten kanssa kamppailu kuuluvat lähes aina läheisten elämään. (Leskinen 2003 ym.) Päihdesairas kokee usein samankaltaisia tuntemuksia. Päihdesairaudesta voi toipua, joten toivoa ei kannata menettää.

Päihdehuoltolaissa (7 §) määritellään päihteidenkäyttäjän ja läheisten oikeus hoitoon ja tukeen.

”Päihdehuollon palveluja tulee antaa henkilölle, jolla on päihteiden käyttöön liittyviä ongelmia, sekä hänen perheelleen ja muille läheisilleen. Palveluja on annettava henkilön, hänen perheensä ja muiden läheistensä avun, tuen ja hoidon tarpeen perusteella.”

Päihdehuoltolaki Finlexin sivuilla >>  

Päihdehoito on tällä hetkellä hyvin yksilökeskeistä, ja rinnalle tarvitaan perhe- ja läheiskeskeistä työskentelyä ennaltaehkäisemään koko perheen ja läheisten sairastumista. 

Vertaistukiryhmät läheisten tukena ovat lisääntyneet viime vuosina. Palvelut ovat keskittyneet usein isoimpiin kaupunkeihin, joten alueelliset erot ja eriarvoisuus on suurta. Olemassaoleviin päihdepalveluihin on tärkeää saada liitettyä läheisten tuki päihdesairaan hoidon rinnalle. Jokaisen perheen tilanne on ainutlaatuinen ja erilainen, joten on tärkeää löytää kullekin sopivat hoitomuodot.

Täältä voi tutustua huumeongelmaisen käypä hoito -suosituksiin >> 

Löydät lisää tietoa päihdehoidosta luvun 9 linkkiluettelosta.