2. läheisten tilanteen tarkastelu ja kartoittaminen
Tässä luvussa tarkastellaan:
- Miten nuoren tilanne vaikuttaa sinuun ja perheeseesi.
- Läheisten hyvinvointia ja toimintatapoja.
- Millaisena tilanne näyttäytyy eri perheenjäsenten silmin.
Sinun on tärkeää muistaa:
- Et ole vastuussa läheisesi käyttäytymisestä.
- Tilanteeseen on tarjolla apua ja asiat voivat mennä parempaan suuntaan.
- Vaikka läheisen käytös ei heti muuttuisi, voit tehdä positiivisia muutoksia itsesi kannalta.
(AFINet 2017a.)
2.1 Vuorovaikutussuhteet
Päihteiden käyttö vaikuttaa aina myös läheisiin. Päihdesairaus aiheuttaa merkittävää stressiä niin päihteidenkäyttäjälle kuin läheisille. Muista, että läheinen ei aiheuta päihdesairautta. Läheiset pyrkivät selviytymään erittäin stressaavissa olosuhteissa parhaalla mahdollisella tavalla. (The Addiction and the Family International Network (AFINet 2017a)
Päihdehoidossa keskitytään usein käyttäjään ja läheiset jäävät vaille tukea. Läheiset huolehtivat käyttäjästä unohtaen helposti oman hyvinvointinsa. (AFINet 2017a)
Sinulla voi olla vallitsevassa tilanteessa monenlaisia tunteita. Merkitse, mitä tunnet ja koet.
Mitä useampaan kohtaan vastasit myöntävästi, sen tärkeämpää on kiinnittää huomiota omaan hyvinvointiin ja jaksamiseen.
(AFINet 2017a)
Esimerkkejä siitä, millainen käytös kuormittaa läheistä:
- Nuori on manipuloiva ja valehtelee usein.
- Nuori lainaa ja varastaa.
- Nuori on ennalta-arvaamaton ja voi katoilla.
- Nuori on vetämätön eikä tee sovittuja asioita.
- Nuori ei huolehdi itsestään.
- Nuori voi olla uhkaava ja väkivaltainen.
- Nuoren elämäntilanne aiheuttaa huolta, pelkoa ja turvattomuuden tunnetta.
(AFINet 2017a)
Nuoren huumeiden käyttö synnyttää kriisin perheessä. Tähän kriisiin liittyy usein tilanteita, joissa on vaikea tietää, miten tulisi toimia. Usein päihteidenkäytön synnyttämä kriisi pitää sisällään muita kriisejä tai yllättäviä, arvaamattomia tapahtumia.
Kriisin keskellä eläminen on kuluttavaa, ja se voi aiheuttaa läheisille monenlaisia oireita, niin psyykkisiä kuin fyysisiäkin. Jokainen perhe on erilainen ja perheenjäsenet kokevat tilanteen eri tavoin.
Nuoren päihteiden käyttö voi alkaa hallita koko perheen ilmapiiriä. Ilmapiiriin voi kuulua pelkoa, syyllisyyttä, auttamisen halua, toivoa ja pettymyksiä. Tilanteessa
voi alkaa varoa tekemisiään ja sanomisiaan tai ajautua sietämään käytöstä, jota ei hyväksyttäisi muilta läheisiltä. Oma nuori voi tuntua täysin vieraalta tai muuttuneelta, vaikka hän on myös oma itsensä. Usein tilanne ajautuu siihen, että läheiset ovat ikään kuin jatkuvassa hälytystilassa ja varuillaan. Tämä kuluttaa koko perhettä.
Voi olla hyvä tarkastella, miten tilanne vaikuttaa sinun perheesi kohdalla. Voit saada tähän tukea esimerkiksi tästä itseapuoppaasta. Mikäli tilanne ei tunnu ratkeavan omin neuvoin, kannattaa hakea ulkopuolista apua.
2.2 Sisarukset
Sisarukset unohdetaan usein, kun puhutaan nuoren huumeiden käytöstä. Tilanne vaikuttaa sisaruksiin kuitenkin monella tavalla. Vanhempien huomio saattaa
ymmärrettävästi kiinnittyä huumeita käyttävään nuoreen, hänen tilanteeseensa ja sen selvittämiseen, jolloin muiden sisarusten asiat unohtuvat tai jäävät vähemmälle huomiolle.
Sisarukset saattavat joutua ottamaan enemmän vastuuta omista asioistaan ja voi olla, etteivät he kerro omista huolistaan vanhemmille, koska eivät halua kuormittaa
heitä enempää. Sisarukset saattavat ottaa suojelijan roolin suhteessa huumeita käyttävään nuoreen tai olla hänen uskottujaan. Sisarukset voivat olla perheessä ensimmäisiä, jotka tietävät nuoren huumeiden käytöstä. He saattavat joutua tasapainoilemaan sen kanssa, voivatko kertoa päihteidenkäyttöä koskevasta huolestaan muille ja miten sisarus siihen suhtautuu, jos tämä on vannottanut asian luottamuksellisuutta. Sisarukset saattavat alkaa hoitaa asioita huumeita käyttävän nuoren puolesta tai kokea, etteivät pysty auttamaan tarpeeksi. Usein sisarus joutuu ottamaan vastuuta asioista, jotka eivät kuulu hänelle.
Yksinäisyyden, avuttomuuden ja ulkopuolisuuden tunteet ovat tavallisia sisaruksille. He saattavat joutua peittämään kriisin herättämät tunteet, jolloin ne jäävät
käsittelemättä. Tilanne voi tuntua epäoikeudenmukaiselta ja sisarus voi kokea, että vanhemmat ovat välinpitämättömiä häntä kohtaan. Usein sisarukset ovat
äärimmäisen huolissaan tilanteesta.
Jos perheessä on pienempiä sisaruksia, on hyvä avata tilannetta heille ikätasoisella tavalla. Usein nuoremmat lapset huomaavat herkästi, jos perheessä tapahtuu muutoksia. Lapset voivat alkaa syyttää itseään tilanteesta, jos he eivät tiedä, mitä perheessä tapahtuu. Lapsille onkin tärkeää puhua asiasta heidän iälleen sopivalla tavalla. Pienimmille voi esimerkiksi kertoa, että vanhempi sisarus on sairas ja hänen itsensäkin on vaikea ymmärtää sitä. Tämä sairaus saa hänet käyttäytymään ajoittain eri tavalla kuin normaalisti, ja hän voi olla esimerkiksi vihainen (tai mikä on nuorelle tyypillistä oirehdintaa), mutta tämä ei kuitenkaan johdu pienemmän sisaruksen tekemisistä tai sanomisista. On tärkeä muistuttaa, että lapsi saa olla huolissaan, ja tuoda hänelle turvaa kertomalla, että aikuiset yrittävät auttaa sisarusta parhaansa mukaan, eikä nuori ole pienemmän sisaruksen vastuulla.
|
”Veljen huumeidenkäyttö huolestutti minua siskona. Kun hän käytti aineita, ei hän ollut se sama veli, jonka kanssa olin kasvanut. Hänen silmänsä peitti tyhjä katse ja askeleet harhailivat. Itselle tuli siitä painava olo, koska koko elämän on tullut pidettyä toinen toisestansa huolta, mutta nyt olikin niin avuton olo. Halusin olla apuna, mutta on vaikea vetää raja sille, mikä oikeasti auttaa veljeä tässä tilanteessa sen sijaan, että auttaisi sitä addiktiota, joka niin suuresti kontrolloi veljen valintoja. Se huumeiden käyttö pelotti minua. Se oli koko ajan vähintään alitajuisesti mielessä, ja pelkäsin, että mitä nyt on sattunut. Ja totta kai sitä aina mietti, että onko ollut tarpeeksi hyvä sisko ja tuki ja turva toiselle. Olisiko voinut tehdä jotain toisin tietyissä tilanteissa, tai olla enemmän läsnä, kun näki ja oikein tunsi sen toisen tuskan ja tyhjyyden, minkä addiktio ja huumeidenkäyttö toi veljen olemukseen. Jollain lailla aina vaistosin, jos oli tapahtunut jotain pahaa. Tietyissä tilanteissa saattoi tuntua ihan vihaiselta veljeä kohtaan, että miksei se saa nyt tilannetta hallintaan. Jälkikäteen tunsin syyllisyyttä, että olin syyllistänyt toista, vaikka se olisi tapahtunut vain omassa mielessä, koska näin, mitä addiktio oli veljelle aiheuttanut. Tajusin, ettei se ollut oma veljeni, joka teki niitä päätöksiä, vaan ne aineet ja se paha olo, mikä sillä oli niistä. Näitä asioita oli vaikea selittää esimerkiksi kavereille. Nuorena naisena asiasta oli tosi vaikea puhua syvällisesti kavereiden kesken, koska heillä ei ollut kokemusta samanlaisesta tilanteesta, eikä ymmärrystä ja myötätuntoa oikein löytynyt. Sitä huolestunutta ja painavaa oloa oli niin vaikea selittää. Nuoret myös osaavat olla aika kärsimättömiä tällaisten asioiden kanssa, ja kavereiden suhtautumisesta tuli sellainen ’no taasko sua huolestuttaa sun veli’ -tyyppinen tilanne, enkä enää halunnut tuoda ajatuksiani ilmi muille.” – Sisko |
2.3 Parisuhde
Kun nuori käyttää huumeita, vanhempi keskittää voimavaransa luonnollisesti hänen auttamiseensa. Kuormittumisen lisääntyessä vaikutukset muihin läheissuhteisiin alkavat näkyä ristiriitoina ja vuorovaikutuksen pulmina. Parisuhde on usein kovalla koetuksella ja sen hoitamisen tärkeys unohtuu voimavarojen keskittyessä muihin asioihin.
On hyvä muistaa, että nykyään perheiden kokoonpanot voivat olla monenlaisia. Lähivanhemmat eivät välttämättä ole biologisia vanhempia ja biologisella etävanhemmalla voi olla vaikeuksia hahmottaa kokonaistilannetta välimatkan tai muiden syiden vuoksi. Moni vanhempi on kriisitilanteessa aivan yksin. Perheet ovat
kuvanneet, kuinka nuoren huumeiden käytön synnyttämässä kriisissä alkaa esiintyä myös parisuhteen ristiriitoja ja toisen ymmärtäminen voi tuottaa vaikeuksia. Tärkeintä on huolehtia vuoropuhelun ja keskustelun ylläpitämisestä sekä yhteneväisistä toimintatavoista. Näin jokainen voi tukea toinen toisiaan tilanteessa ja nuori saa myös viestin, että hänen elämässään olevat aikuiset toimivat johdonmukaisesti ja rationaalisesti.
|
”Isä on olemassa, mutta eihän se ole pian 20 vuoteen pitänyt yhteyttä nuoreen kuin kaksi kertaa puhelimitse. Ei hän kykene tukemaan nuorta eikä minua.” – Äiti ” Seurustelen, mutta ei nykyinen kumppanini ymmärrä tilannetta. Eikä edes halua ymmärtää. Olen aika yksin tilanteessa, kun en voi jakaa sitä kumppanini kanssa. Hän sanoo minulle, että voithan heittää hänet pihalle. Ei hän osaa ajatella tilannetta kannaltani. Koen itsekin ristiriitaisia tunteita.” – Isä
|
Kukin perheenjäsen reagoi kuormittavaan tilanteeseen omalla tavallaan. Erilaiset tavat reagoida voivat tuoda haasteita myös parisuhteisiin. Useimmiten haasteet liittyvät erilaisiin ajatusmalleihin ja siihen, että nuoren päihteidenkäyttö herättää jokaisessa erilaisia tunteita. Jokaisella on omat selviytymiskeinonsa, eikä ole olemassa yhtä ainoaa ja oikeaa tapaa selviytyä tilanteesta.
Ristiriitoja syntyy, kun perheen vanhempien odotukset toisiaan kohtaan ovat epärealistisia, yhteistä aikaa ei ole, ja vuorovaikutus on kriisitilanteen vuoksi kärjistynyt syyttelyksi tai välinpitämättömyydeksi. Ristiriidat voivat näyttäytyä perheessä esimerkiksi niin, että toinen vanhemmista on etäinen ja pitää toimintaohjeita täynnä
olevia luentoja. Toinen vanhempi taas reagoi kiukkuisella vuodatuksella ja toivottomalla itkulla. Tunteikkaasti reagoiva osapuoli voi kokea etäisen suhtautumisen
rangaistuksena toisen jatkaessa luennointia ja käskyttämistä.
Tilanteen kuormittavuuden vuoksi ”syyllisen etsintä” on tavanomainen reaktio. Reaktion tarkoituksena on pohjimmiltaan itsesuojelu, mutta se sisältää molemminpuolista
sanasotaa, syyttelemistä ja moitteita. Nämä reaktiot aiheuttavat kielteisen vuorovaikutuksen kehän. Ihmisen toiminta haastavassa tilanteessa voi olla luontaista,
opittua tai kokoelma elämäntarinan vaikutuksesta syntyneitä reagointitapoja. Tärkeää on löytää yhteinen ”kieli”, tavat keskustella sekä toisen asemaan asettumisen
taito ja halu. (Johnson 2012.)
Jokainen vaikeassa tilanteessa oleva tarvitsee ymmärrystä. Kaikilla on oikeus saada emotionaalista tukea. Onkin tärkeää, että päihteitä käyttävän nuoren perheenjäsenet pääsevät keskustelemaan ristiriidoista sekä omista tuntemuksistaan ja odotuksistaan. Aina tilanteeseen ei löydy ratkaisua, mutta avoin keskustelu auttaa lisäämään ymmärrystä.
Ohjeita pariskunnille toisen tukemiseen kuormittavassa elämäntilanteessa
Vihellä peli poikki
- Luopukaa sinä–minä, väärä–oikea ja hyökkäys–puolustus -asetelmista. Pyrkikää löytämään me-asetelma..
- Vastaa omista liikkeistäsi
Tiedosta ja mieti, miten voitte yhdessä selviytyä tilanteesta. Miten ette ajaudu keskinäiseen riitaan, vaan mietitte yhteisiä selviytymiskeinoja? Miten sinä muutat toimintatapojasi ja kehität keskustelutaitoasi?
- Vastaa omista tunteistasi
Ole rehellinen. Tunnista ja tunnusta tunteesi. Kerro näkökulmastasi. Pohtikaa, mitkä tunteet ovat yhteisiä ja mitkä erillisiä. Miksi tunnet näin?
- Tunnista miten omat tunteesi vaikuttavat kumppanin tunteisiin
Tunnista tunteesi ja keskustele siitä, miten tunteenne vaikuttavat toisiinne. Opi näkemään, että teillä on tunnetasolla yhteys ja tunteet vaikuttavat aina lähimmäisiin ja heidän reaktioihinsa.
- Kysy kumppanin syvimmistä tunteista
Pyri pääsemään samalle aaltopituudelle ja opi tunnistamaan kumppanin syvimpiä tunteita. Rauhoita tilanne ja pohtikaa yhdessä arkoja paikkoja ja voimakkaita reaktioita herättäviä tunteita, tapahtumia sekä niiden syitä.
- Jaa omat pehmeämmät syvemmät tunteesi
Jaa suru, häpeä, pelot ja muut yleensä toiselta piilotetut tunteet. Jakaminen auttaa toista ymmärtämään sinua paremmin. Näin ymmärrys toisen reaktioita kohtaan lisääntyy. Usein myös läheisyys kasvaa ”itsensä paljastamisen” myötä.
- Tee yhteistyötä
Ota edellä mainitut askeleet. Tee yhteistyötä. Ymmärrys ja avoimuus lisäävät yhteistyötä ja läheisyyttä. Turvallisuus parisuhteessa kriisin keskellä lisääntyy.(Johnson 2012.)